Etusivu


SKKL- Helsingin piiri

  Hallitus ja yhteystiedot
  Säännöt
  Historiaa

Ajankohtaista


Jäsenet


Kurssit 2012-2013


Kilpailut


Yhteydenotto


Linkit


Yhteistyökumppanit


Palaute


Extranet



 

Historiaa

Ihminen on käyttänyt kukkia ja kukkakoristeita jo tuhansien vuosien ajan. Tiedämme, että antiikin ihmiset koristivat voittajia laakerinlehvin ja -seppelein. Siis jo antiikin aikana sidottiin kukkia. Kaupallista merkitystä kukat ja sidontatyöt lienevät kuitenkin saaneet Etelä- ja Keski-Euroopan hoveista ja kaupunkikulttuureista, leviten ajan myötä yhä kauemmas Pohjolaan.

Ensimmäinen kukkakauppamme

Suomessa kukkien käyttö alkoi vakiintua vasta 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Kirjallisista lähteistä käy ilmi, että jo 1850-luvulla kaupunkien säätyläiset lähettivät kukkatervehdyksiä toisilleen. Ahkeria kukkien käyttäjiä olivat maisterit, jotka muistivat seppeleensitojaansa kukkakimpulla. Kukat ja sitomotyöt, kuten niitä tuolloin kutsuttiin, hankittiin paikallisilta puutarhureilta. Pieniä huvilapuutarhoja olikin jo tuolloin melko runsaasti kaupunkiemme läheisyydessä, säätyläiskartanoilla omansa.

Vasta talvella 1870 kukkia oli Helsingissä saatavilla liikkeestä. Tuolloin Villa Arkadian vuokrannut puutarhuri Christian Bohnhof sai tuoda kukkia myytäväksi Luther & Rudolphin siirtomaatavarakaupan ns. kukkaikkunaan. Pian tästä myyntitilasta tuli kilpailemaan myös Meilahden Toivolan puutarhuri Fredrik Rotkirch. Bohnhof suivaantui tästä ja avasi vuonna 1875, 132 vuotta sitten, Suomen ensimmäisen kukkakaupan talossa Eteläesplanadi 2. Hanke jai lyhytaikaiseksi, sillä Christian Bohnhof menehtyi 59-vuotiaana 27.1.1881 ja liike lopetettiin.

 

Kukkakauppa vakiintuu

Bonhofin hanke ehti kuitenkin osoittaa kukkakauppojen tarpeellisuuden ja kannattavuuden. Vuosisadan vaihteeseen ehdittyä Helsinkiin oli ehtinyt syntyä jo useita alan yrityksiä. Kukkakauppoja syntyi 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Helsingin lisäksi myös lukuisasti niin rannikon kuin sisämaankin kaupunkeihin.

Puutarha-alan monitoimimies M.G.Stenius perusti kukkakaupan Kluuvikadulle vuonna 1879 heti Grönqvistin liikepalatsin valmistuttua. Tämä kukkakauppa olikin pitkäaikaisempi, vielä 1930-luvulla se toimi samalla paikalla Andelineille siirtyneenä.

K.Bannertin kukkakauppa Eteläesplanadilla toimi 1880-luvulla vain muutaman vuoden, sitä vastoin V. F. Sagulinin kukkakauppa Aleksanterinkatu 48:ssa ja Harald Wasastjernan kukkakauppa Bulevardilla toimivat pitkälle uuden vuosisadan puolelle, väliin nimeään ja osoitettakin vaihdettuaan. Pitkäaikainen oli myös Ivar Törnqvistin vuonna 1894 Uudenmaankadulle perustama kukkakauppa, jonka vanhat helsinkiläiset vielä saattavat muistaa Felix Ajomaan liikkeenä. Vuosisadan vaihtuessa Helsingissä toimi kymmenkunta kukkakauppaa.

 

Pitkiä perinteitä

Vaikka kaikki tuon ajan kukkakaupat ovatkin jo kadonneet katukuvastamme, toimii pääkaupungissa vielä jokunen kukkakauppa, joiden perinteet ulottuvat niihin vuosikymmeniin, jolloin kukkakauppa vasta oli tulossa Suomeen.

Lauttasaaressa pitkään toimineen kukkakauppa Mauno Steniuksen juuret ulottuivat edellä mainittuun Kluuvikadun liikkeeseen. Steniusten molemmat sukuhaarat ovat olleet mukana sekä puutarha- että kukkakauppatoiminnassa. Nykyisin liike toimii nimellä Kukkakauppa Stenius ja sen omistaa Tiina Pulkkinen.

Vuonna 1896 puutarhuri John Mengel avasi kukkakaupan Yrjönkatu 14sta, josta se siirtyi naapuritaloon. Vuonna 1932 hän myi vähän ennen kuolemaansa menestyvän liikkeen sisaruksille Eine ja Toini Englundille, joilla oli ajan kokemusta mm. Wardin ja Anderssonin kukkakaupoista. Englundit antoivat liikkeelleen nimen Azalea. Englundien jälkeen muutaman omistajavaihdoksen kautta liikettä jatkoi perinteisessä huoneistossa Markku Helminen, kukkakauppiassuvun kasvatti hänkin. Hänen jälkeensä Azalea oli joitakin vuosia uusien omistajien hallussa, mutta enää tätä vanhaa kukkakauppaa ei ole.

Pisimpään samassa huoneistossa toiminut kukkakauppa Helsingissä oli Lisa Ward, joka toimi samalla paikalla aina talon valmistumisesta lähtien vuodesta 1907. Viisi ensimmäistä vuotta liike toimi C. T. Wardin nimissä, kunnes Lisa-sisko otti sen nimiinsä vuonna 1912. Sture ja Marita Thibblin olivat vuodesta 1946 vuoden1999 loppuun liikkeen johdossa. Lisa Wardin nimeä kantava kukkakauppa lopetti toimintansa 31.12.1999 Lisan pojan Sturen ja hänen vaimonsa Maritan siirryttyä eläkkeelle.

Paristakymmenestä Wardien nimeä kantavasta liikeyrityksestä vain Dan Ward on enää olemassa. Lisan veli Dan Ward perusti ensimmäisen kukkakauppansa v. 1909 Aleksanterinkatu 9:ään, josta se muutti vuonna 1916 Aleksanterinkatu 48:ään. Tämä myymälä siirtyi myöhemmin Dan Wardin vaimolle ja toimi pitkään Ella Wardin nimellä. Vuonna 1920 Dan Ward osti veljeltään Eteläesplanaadin kukkakaupan. Seuraavalla vuosikymmenellä Dan Wardin liikenimestä tuli käsite, kun hän ensin avasi uuden kukkamyymälän juuri valmistuneessa Lasipalatsissa Heikinkadulla (Mannerheimintiellä) ja myöhemmin Bensowin liikepalatsin valmistuttua suuren myymälän Eteläesplanadilla. Tämä myymälä toimi 1980-luvun lopulle saakka kunnes joutui muuttamaan Lasipalatsiin. Kesällä 1991 Runebergin Kukan Riitta Mäkinen osti Dan Wardin liikenimen ja yritystoiminnan. Vuonna 1998 Riitta Mäkinen päätti siirtyä hyvin ansaitulle eläkkeelle ja nykyään Runebergin Kukan omistavat Pertti Marjomaa ja Jouni Seppänen.